Mansikat ja sipulit

Mansikat pääsivät ensimmäisenä uuteen, tulevaan potangeriin.

ja sitten muistelin että eikös sipuli ole hyvä kumppani mansikalle  - ja tuumasta toimeen.

Vähän vielä kylvin salaattia, jäljelle jääneeseen tilaan.

Ps. Tänään on tuullut myrskyisästi ja vettä vihmonut useaan otteeseen, mutta isommiltavahingoilta on vältytty. Pari papua on tainut taittaa niskansa.

Perunapelto :)

Perunat istutin 22.5, kun olin ensin kaivanut venäläisen rakuunan ja mäkimeiramin ylös.

Nyt ei mene montaa päivää kun jo tarvii mullaata taimet.

Kaikki yhdeksän perunaa kasvaa hyvin, heinäkuussa pääsee herkuttelemaan.

Niitystä potangeriksi

Alussa oli juolavehnittynyt niitty.

Sieltä kaivelin talteen taimia jotka kukiksi tunnistin.
Ja laitoin ne odottamaan uutta istutuspaikkaa.

Sitten alkoi suunnittelu. Jossain välissä Ukki oli kerinnyt nikkaroimaan minulle jokusen, omien sanojensa mukaan, "kukkalaatikon".

Kun laatikot rupesi löytämään paikkansa, levitettiin "matot".

Ja kärräsin muutaman kottikärrillisen multaa.

Ja koska taimet oli saatava ulos piti istuttaminen aloittaa  keskeneräiseen potangeriin.
Mansikoille laitoin verkon heti, koska viime kesänä joku söi mansikkani enkä saanut edes maistiaisia.

Ukki tekaisi pienen hiekkalaatikonkin, päälle siihen tuli kansi torjumaan kissoja :)

Sähkäreiden asennusputkista tein harsoille tukikaaret.

Multaa jäi ihan hiukan.

 Innoissani kun tilasin täyden kuorman. Ihan vähän hämmästyin kun kuorma tuli pihaan. 

Varmaan Destian suurin kuorma-auto :D 

16tonnia multaa, taitaa olla pariksi kesäksi.

Tämmöinen pitkäkorva-kaveri minulla oli pari viikkoa.

Työt jatkuvat vielä. Istutksia ja käytävien hiekoitusta nyt ainakin.

Hengissä...

Vuosi 2015 meni kokonaan sairastaessa ja mitään en saanut pihassa tehtyä. Vähän kerrallaan toimintakykyni palaili toukokuussa tehdyn narkoosimanipulaation jälkeen. Kaikki aika ja voimat meni kuntoutumiseen. Nyt olen  keväällä pikkuhiljaa päässyt palaamaan takaisin työelämäänkin ja pihallakin on ruvennut taas tapahtumaan.
Hyönteishotellin uusinmmat alivuokralaiset.
 
Harmaasieppo siellä hautoo muniaan.
Oikein mukavaa kesää kaikille!

Toivottelee Ukkilan väki!

Kun oikein yrittää, saatan nähdä valon kajastavan horisontissa.

En vaan jaksa kurkottaa noin ylös usein.....

Paljon on vettä virrannut Kymijoessa sitten viime bloggauksen. 

Pyydän siis anteeksi teiltä jotka olette kirjoitteluani seuranneet.

Elämässä on ollut kaikenlaista tapahtumaa, niin hyvässä kuin pahassakin.

Voimat ei ole riittäneet blogien päivitykseen.

Nyt energia kuluu jäätyneen olkapään kipuvaiheen sietämiseen.

Kivut on sietämättömän kovat ja jatkuneet jo puolivuotta, eikä lopusta ole tietoakaan.

Viinimäkikotilot....

Viinimäkikotilot yrittävät vallata puutahani. Olen käynyt taistoon niitä vastaan etikkaliemi aseenani.
Näiden "kuulisi" syödä ainoastaan maatuvia kasvinosia, mutta niille kelpaakin kaikki vihreä paremmin.
2009 kesällä keräsin niitä 4 10litran ämpärillistä, nyt liemiastiaksi riittää 5litran ämpäri. Aamukasteisesta puutarhasta kerään tuollaisen määrän 10:ssä minuutissa. Niitä matelee, limavana perässään, pitkin nurmikkoa, kivetyksillä ja jopa 2:den metrin korkeudella puissa. On jotenkin yököttävää hommaa.
Onneksi saan osan  syötettyä vävykokelaalle, on kuulemma herkullisia. Minä en kyllä syö.
Ihan jokunen hassu lehtokotilokin on jo löytynyt :(