Arkisto kuukaudelle Huhtikuu, 2010

Emmentaali vai mikä se nyt on?

Huh 24. 2010 - mummo Muokkaa |

Nyt on iskenyt emmentaali vai mikä sen sairauden nimi onkaan? Siis sen kun ei vaan muista…..
Jotain on alkanut kasvamaan tässäkin penkissä.Minkä ihmeen siemeniä nuo on? Ei mitään mielikuvaa…
Tässä penkissähän kasvoi puutarhajuoru ja jotain liljoja ja ehkäpä Iiriksiä. Daaliakin siinä oli viime kesänä, muistaakseni juuri tuossa paikassa.
Ensimmäiset sinivuokonnuput on ilmestyneet, tuonne Metsäpenkkiin (joka siis alkoi siitä “kaatopaikasta”). Sinivuokko, ketunleivät ja ahomansikat kasvavat sisäkkäin, hyvässä sovussa. Skillannuppujakin on ilmestynyt, mutta niitä on hämmästyttävän vähän vielä.
Piha on vielä niin märkä ettei haravoimisesta oikein tule mitään, joten se homma saa vielä odottaa.
Tämä päivä käytettiin kesävesi aseman putkitöihin. Ukki rakensi viime viikolla tuommoisen pienen kojun jonka sisälle asensimme vesijohdon. Nyt voi painepesurin, vesiletkun ja autonpesutarvikkeet säilyttää tuossa, eikä tarvitse roudailla niitä tuolta alapihalta ja sinne takaisin alvariinsa. Vielähän tuosta puuttu maali ja vesikate, mutta niiden tekeminen odottaa lämpöisempiä kelejä.
Prinsessa kyläili meillä viime viikonloppuna.
Kivet oli jo ilmestyneet näkyviin ja pihasta löytyi paljon vesirapakoita joissa oli mukava leikkiä. Aika väsyttävää puuhaahan se oli. Joten välillä piti vähän huiliakin. Ja tokihan se pikkuinen koiruuskin tarvi päikkärinsä.
Mehitähdet on tuossa kivikossa talvehtineet mukavasti ja sammalleimut. Prinsessan traktorin jo toin pihalle muut koristeesineet on vielä varastossa.
Keijunkukka ja esikot näyttäisi selvinneen hengissä talvesta.
Sipulipenkki on ihan pursollaan pienen pieniä ilmasipulin alkuja. Tuhkaa niille tänään laitoin, en varmaan muuten niitä tänä keväänä lannoitakaan. Laitoin sitä tuhkaa parille marjapensaallekin, kun sitä oli ihan täysi ämpärillinen. Meiramit on talvehtineet suht koht hyvin, violettikukkainen sekä valkokukkainen. Rakuunasta ei vielä näy alkua. Saa nähdä kuinka sen on käynyt. Greenfield-mansikat on talvehtineet maalla hyvin. Ahomansikat mustikkapensaiden kanssa on myös ihan hyvän näköisesti säilyneet.
Mintuissa sitävastoin ei vielä näy elonmerkkejä. Raparperit on alkaneet kasvamaan myös varsinaisessa raparperipenkissäkin. Seuraavat tuhkat päätynee niiden juurille ja taas yhdelle marjapensaalle.
Kovasti on mieli malttamaton että pääsisi jotain uutta tuonne pihalle kylvämään ja istuttamaan.
Pakkasta juuri ennustavat seuraaviksi öiksi, päivät onneksi ovat lämpenemäänpäin.

Ensimmäiset uteliaat ...

Huh 15. 2010 -mummo -

Ensimmäiset uteliaat nostavat päätään, jo . On se varma keväänmerkki, vaikka piha on muuten ihan lumen peitossa, tuolla “kaatopaikkapenkissä” alkaa jo elonmerkkejä ilmaantumaan. Koivunjuurella sipulikukat, jo työntää uteliaita neniään maan pinnalle. Samoin raparperi on herännyt. Tosi pikkuinen se vielä on, mutta alku kuitenkin. Pikkutavio on ihastuttava kevätkasvi, koska on kauniin vihreä heti lumen alta paljastuessaan. Tuolla taustalla naapurin tontti tulvii, siinä vesi seisoo vielä kesäkuusakin. Ojaa ei kuitenkaan rajalle heidän mielestään tarvita, joten ei mekään sitä kaivateta rajalle omalla kustannuksella (meidän piha on kuitenkin ylempänä).
Luntahan pihassa on vielä ihan riittävästi.
Jotain piristystä pihaan piti ostaa jo, narsissit on kauniita ja kestäviä tähän aikaan vuodesta .
Ankkakin sai “uudet höyhenet”.
Ja rapunpieleenkin laiton pikkuisen keltaista.
Pienen pieni orvokkikin eksyi kassiin, ja laitoin sen tuohon Tervetuloa toivotukseksi, jos selviää kevään pakkasista saanee kaverikseen muratin.

Hyvää pääsiäistä

Huh 3. 2010 - mummo -

Hyvää pääsiäistä täältä meiltäkin!
Selkeä muutos jo tuossa lumen määrässä nähtävissä. Vielähän tuota on riittävästi mutta ainoa suunta lienee jo alaspäin. Tuolla tallin seinustalla on kontiokin jo herännyt talvi-uniltaan :), Korvat pilkistaa lumen alta. Prinsessan keinu on niin korkealla että ei neiti siihen istumaan käymään yletä. Kynttilälyhdyt on tulleet jo kokonaan näkyviin, vielä lunta on reilusti yli saappaanvarren. Kovasti upottavaa on ja hangen alla lilluu jo vesi. Kohta pääsee jo marjapensaiden kimppuun. Saa nähdä kuinka paljon on lumikuorma katkonut oksia. Mustaviinimarjapensas on vielä niin piilossa että yhtään oksan kärkeä ei näy. Itseasiassa hanki on siitä kohtaa ihan tasainen, ei pienen pientäkään kumpua pensaan kohdalla havaittavissa. Liekö siinä enää yhtään oksaa jäljellä. Mielenkiinnolla ja malttamattomana odottelen että näen.